maanantai 13. heinäkuuta 2015

Kaiken näköistä pihalta!

Puutarhan puolelta kukista paljon kuvia ja osa on myös vähän harvinaisempiakin.

Alotetaan vähän harvinaisemmalla isotalvikilla, joka kasvaa pihani laidalla. Kauniit kukat viehättävät minun silmää. Tämänkin alueen meinaa lupiini vallata, pitää aina silloin tällöin lupiinit käydä leikkaamassa alas ettei siemennä. Pienessä koivikossa jossa kasvaa pari pientä katajaa mukana niin tämä on siellä kuin kotonaan.





Juhannusruusu aloitti vihdoinkin kukintansa. Tämän tuoksua olen odotellut koko alku kesän. Tätä on parissakin paikassa pihalla, portin pielessä ja ruusuaidalla.







Lamopeikonkello on ollut pihallani alusta saakka vuodesta 2010, ostin tämän naapuri pitäjän pieneltä puutarhalta. Tällä haiskahtaa lehdet kummalle, kun niitä koskettaa, tulee mieleen serkkujen puuhuvila. Ulkoa päin kukka ei ole kummoinen, mutta sisällä kellossa on paljon eri värejä.
 


Metsäruusu on kanssa aloittanut kukintansa kärrynpyörien luona johon istutin sen kun muutin tänne. Luonnon ruusut on kauneimpia ruusuja mitä tiedän, koska niillä on niin yksinkertainen kukka. En tykkää kerrannaisista ruusuista enkä isokokoisista kukista. Näillä on yleensä upea ruusun tuoksu, joka kantautuu yllättävän kauas hyvällä säällä.




Punapäivänkakkara eli punapietaryrtti on viime vuonna kylvetty ja saatu siemenkirjeen mukana. Kauniit hempeet kukat jotka on isoja ja värikkäitä. Ens vuonna pitää yrittää muistaa siirtää parempaan paikkaan, tässä on vähän ahdasta kahdelle osille kasville.





Keijunkukat ovat lempi kukkiani ja niissä on vielä kauniit lehdet. Korallikeijunkukasta olen saanut pienen palan äidiltäni. Sillä on vihreät lehdet, upean punaiset ja pienet kukat, on vaikea kuvata niitä.





Päivänlilja penkissäkin rupeaa ensimmäiset availemaan nuppujaan. Tämä ensimmäinen on keltapäivänlilja ja kaksi seuraavaa kuvaa on kultapäivänliljoista. Näiden ero on nuppujan asettelussa varteen. Keltapv.lilja haarautuu varresta moneen haaraan ja haarojen päissä on kukat. Kultapv.liljassa kukat tulevat varren päähän yhteen rykelmään. Kukkien väreissäkin on hienoinen ero.
 



Oman pihan harvinaisuus jonka löysin työpaikkani rantaniityltä. Pikkuängelmä ja tälle oli vaikea löytää nimi. Tällä on hennot pienet pinkit kukat joissa on keltaiset hapsut. Tämä kasvaa melkein 1,5 metriseksi ja leviää paksun maavarren avulla jonkin verran. Alunperin luulin tätä erikoiseksi akileijaksi, kun lehdet muistuttivat hieman sitä ja ei ollut vielä kukkinut.